Ihme ja kumma, mutta tämä yö oli selkeä aina päälle yhteen Imatran suunnalla. Aloittelin havainnot yhdeksän aikaan M95:llä ja kaikki rupesi menemään pieleen heti kättelyssä. Ensimmäiset kaksi tuntia sain menemään putken kollimoinnissa ja muussa säätämisessä. Jouduin purkamaan mm. takalevyn ja aloittamaan kollimoinnin nollatilanteesa lukuisia kertoja. Huomasin samalla peilin aluminoinnin olevan uusinnan tarpeessa. Laser-kollimaattori ei tietenkään ollut mukana. Sain kuin sainkin kuvan siedettäväksi yhdentoista aikaan. Tällä välin käytännössä kaikki havaintolistalla olevat kohteet olivat lipuneet puiden taakse. En voinut vaihtaa putken paikkkaa, koska tie, jossa havaitsen, oli sellaisella muhkuralla ettei siihen saanut putkea asetettua vakaasti mitenkään. Jouduin olemaan noin neliön kokoisella alueella, jonka viikko sitten lapioin tasaiseksi...ja lapiota ei nyt ollut mukana muutenkaan.
Tämän jälkeen päätin katsoa komeetta Garradia, jonka etsimiseen täytyi käyttää edellisessä UMissa olevaa etsintäkarttaa. Garrad sattui olemaan aika korkealla, mutta osittain traktoritallin lipan takana. Aikani tuhrattua onnistuin löytämään oikean kohdan, mutta näky oli varsinainen antikliimaksi odotuksiin verrattuna. Seuraavana oli H400-listan galakseja Isosta Karhusta. Ne vain sattuivat olemaan lähes suoraan pään päällä, joka on dobsonille se viimeinen paikka, johon haluaisi katsoa. Taas tuhrasin ja kiroilin tikkailla epätasaisella alustalla ja eihän tästäkään mitään tullut ja havainnot jäivät tekemättä. Tässä vaiheessa luonaasta alkaa tulla ohutta pilveä ja paras keli menee. Saan viimeisillä hermojen rippeillä havaittua pallomaisen joukon NGC 5466 huurtuneilla okulaareilla ohuen pilven läpi. Tämän jälkeen oli pakko luovuttaa. Oli vaiheeksi sellainen havaintoyö, että olisi kannattanut jäädä kotiin nukkumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti