maanantai 26. lokakuuta 2009

Uusi SQM ennätys ;)

Kävin viikonloppuna Rautjärven havaintopaikalla pimeään aikaan, vaikka taivas olikin umpipilvessä. Pilvet roikkuivat alhaalla ja sumun sekaista sadetta tihutti. Tässä säässä paikka on erittäin pimeä. Mittailin SQM:lla taivaan (pilvien) kirkkautta ja sain usean mittauksen perusteella arvoksi 22.94 mag/arcsec! Eli 1.5 yksikköä pimeämpi mitä hyvä taustataivas pilvettömällä ilmalla. Olisipa lukemat samanlaisia pilvettömällä ilmalla.

Reissun varsinainen tarkoitus oli sovittaa kaukoputken uuutta pölysuojaa. Se kävikin hyvin putken päälle. Saa nähdä miten toimii, hengittävyys on ainakin tässä muodossa aivan liian heikkoa...

maanantai 19. lokakuuta 2009

Filtteripyörä

Sain vihdoinkin haettua heti DS-tapaamisen jälkeen tilatun Atikin manuaalisen filtteripyörän. Nyt täytyy hommata oikeanlaiset palikat, että saan kapistuksen kiinni fokusointilaitteeseen. Myös itse putkea pitää modata, että kuvan saa tarkennettua kaikilla okulaareilla. Saas nähdä milloin pääsen koekäyttämään, en varmaan seuraavaan kuukauteen...

Filtteripyörässä on viisi paikkaa, joista yksi on jätettävä tyhjäksi. Näin ollen voin iskeä kaikki suotimeni (O-III, UHC, H-beta ja deepsky) pyörään ja vaihtaa niitä kätevästi lennossa. Jospa suotimille tulisi näin hieman enemmän käyttöaikaa.

perjantai 16. lokakuuta 2009

Havaitsemassa vko 42

Tällä viikolla oli kolme selkeää tai osittain selkeää yötä, joita kaksi tuli hyödynnettyä. 14/15 iltana jouduin etsimään uuden havaintopaikan, koska vakiopaikan kuivaajassa oli valot päällä ja jyväjemmarit töissä. Uusi ja parempi paikka löytyikin viereisen pellon pohjoislaidalta, josta oli esteetön näkymä etelää ja sankka kuusikko suojaamassa pohjoisessa. Myöskään ohikulkijoista ei tule olemaan vaivaa, sillä havaintopaikka on viljapellolle johtavan kärrypolun päässä, johon pääsee ajamaan autolla. Vieressä on jokin vanha rakennus, joka on ainakin tällä hetkellä tyhjä. Olisiko jonkun kesäpaikka tms?

Havaintojen pääpaino oli tällä kertaa galakseissa vaikka keli ei ollutkaan aivan optimaalinen. Taustataivasmittari näytti lukemaa 20.94 mag/arcsec ja Andromedan ja Pegasuksen rajalta näkyi tähtiä noin 6.6 magnitudiin saakka seeingin ollessa säälittävät 4. Tuuli kävi kuusikon takaa pohjoisesta ja pakkasta oli muutama aste. Havainnot aloitin Kotkan itälaidalla olevista galakseista ja päätin Cetuksessa (suomenkielinen nimi katosi mielestä) oleviin H400-galakseihin.

15/16 yö oli kelin suhteen edellisen kanssa lähes identtinen, joskin hentoja pilvivanoja ajelehti pitkin taivasta. Havaintopaikkana myös samainen pellonreuna, josta taitaa tulla uusi vakiopaikka sulan maan ajalle. Okulaariin haeskelin random-galakseja Pegasusneliön länsilaidalta ja Kalojen suunnalta. Puuttuvat H400-kohteet olivat nousemassa vielä idässä, joten ne saavat odottaa seuraavia kertoja.

sunnuntai 11. lokakuuta 2009

Havaitsemassa 9-11.10.2009

9-11.10 välinen viikonloppu toi mukanaan kaksi selkeää yötä ja tietenkin taivaan pilaavaan Kuun, joka nousi sopivasti pimeän saapuessa. 9. päivän iltana testailin jälleen matkaputkea ja sen tasapainotusta. Lisäpainon rinnalle lisätty kuminauha toimii juuri niin kuin oli tarkoituskin ja katselu onnistuu sekä zeniitin seudulle, että horisonttiin ilman painoilla pelaamista. Pelkän vastapainon avulla tämä ei tunnu onnistuvan mitenkään ja painavat Hyperion okulaarit vaikeuttavat entisestään tasapainon löytymistä eri korkeuksilla. Testauskohteena toimi NGC 884.

Leikkimielessä hommattu Galileoscope pääsi myös tositoimeen samaisena yönä. Kokeilin siinä Hyperioneja ja Nagleria, joilla sain hyvin mielenkiintoisia tuloksia. Käytin 7 mm Nagleria ja 2x-barlowia (143x) Lyyran rengassumuun, joka näkyi kuin näkyikin renkaana, tosin heikkona sellaisena. Syrjäsilmällä pystyi erottamaan selvästi tummemman alueen soikean sumun keskellä. Olin positiivisesti yllättynyt näin pienen ja halvan putken suorituskyvystä. Toisena kohteena oli M15, jossa näkyi mukavan kirkas ydin ja jonkin asteista rakeisuutta syrjäsilmällä.

Illan viimeinen kohde oli tietysti Kuu. Vaikka se onkin säännöllisesti vaivaava kiusankappale niin komeahan se on putken läpi nähtynä, varsinkin kun ollaan puolen kuun tienoilla. Terminaattorilla näkyy monimuotoinen kraatereiden ja vuorten sekamelska riippumatta siitä, millaisella laitteella sitä katsoo.

Sain taustataivaan kirkkaudeksi Kuun paisteessa 19.43, mutta rajamagnitudiksi kuitenkin 6.2 Kassiopeiasta. Jälleen erikoisen hyvä RJM näin vaalealle taivaalle.

10. päivän iltana oli reilu tunti tehokasta havaintoaikaa ennen 57%:n Kuun nousua. Ajelin 18" putken ääreen Rautjärvelle tarkoituksena havaita muutama Hickson joukko. Onnistuinkin tässä hyvin, sillä HCG95, HCG97 ja HCG98 pääsivät havaintokorteille.

HCG95:ssa näkyi ainoastaan a ja d jäsenet kietoutuneena toisiinsa. b:stä on erittäin epävarma havainto. HCG97:ssä kaikki jäsenet e:tä lukuun ottamatta. e:n paikalla näkyy jotain tähtimäistä, mutta okulaarinäkymän perusteella on mahdoton sanoa onko se galaksi vai himmeä tähti. HCG98:ssä a ja b ovat kirkkaita galakseja, joiten välissä on kiusaavasti himmeä tähti. c on erittäin pieni stellaarinen kohde eteläpuolella ja d on tässäkin tapauksessa erittäin epävarmasti havaittu. Oikeassa kohdassä näkyi "jotain" syrjäsilmällä.

Kuun noustua jatkoin H400-projektia NGC 188:lla, jonka piirtäminen olikin melkoinen haaste. Vaikka taustataivas olikin vaalea Kuun ansiosta, näkyi tähtiä järkyttävä määrä, eikä kaikkia saanut mitenkään asetettua oikeaan paikkaan. Vastaavat avonaiset onkin hyvä jättää pienemmille putkille ja keskittyä 18":lla himmeisiin kohteisiin.

torstai 1. lokakuuta 2009

Hyödyllisiä julkaisuja

Internetistä löytyy paljon ilmaiseksi ladattavia julkaisuja, jotka ovat monesti hyödyllisempiä kuin kaupalliset julkaisut. Tässä muutama esimerkki:

The TriAtlas Project - Ilmainen tähtikartasto, johon verrattuna Uranometria varsin pintapuolinen kartasto.

Hickson Observing Guide - Kaikki Hicksonin galaksiryhmät omalla sivullaan. Mukana POSSin kuva, etsintäkartat sekä kirjoittajan (Reiner Vogel) havaintokuvaukset.

Abell Planetaries Observing Guide - Vastaava opas Abell-planetaarisista.

FaintFuzzies' Guides - Etsintäkartoilla ja valokuvilla varustettuja oppaita mm. paikallisen ryhmän galakseista, pienistä galaksiryhmistä (60+), galaksi triosta (115+), Shakhbazianin galaksiryhmistä (60+), Abell-galaksijoukoista (80+), pallomaisista joukoista (90+) ja planetaarisista sumuista (+350). Lisää tavaraa on tulossa tulevaisuudessa. Tekijänä Alvin Huey.

Parasta näissä julkaisussa on se, että ne voi ladata omalle koneelle tai printata paperille. Olen laittanut olennaisimmat oppaat muovitaskuihin, jolloin karttojen käyttö on helppoa putken äärrellä. Esim. Hickson joukkojen tai Abell-planetaaristen havaitseminen näiden kanssa on yhtä juhlaa!

maanantai 28. syyskuuta 2009

DS-tapaamisen jälkeinen viikko

DS-tapaamisen jälkeen on ollut harvinaisen paljon selkeitä öitä. Menneellä viikolla sain tehtyä havaintoja neljänä eri yönä, joskin 26/27.9 oli huono kovan kosteuden, sumun ja pilvien takia. 23/24 ja 24/25 meni 12" ääressä Aniassa. Kohteet olivat jälleen pääasiassa H400-kohteita (avoimia joukkoja), mutta mukaan mahtui myös pari pallomaista joukkoa Käärmeenkantajasta sekä sekalaisia galakseja Kotkan ja Vesimiehen rajalta. Syksyn keskiyön H400-kohteet alkavat olla havaittuja ja täytyy odotella enemmän aamuun, että uusia kohteita nousee havaintokorkeudelle.

25/26 yö oli myös varsin hyvä ja olisi ollut hyvä mahdollisuus koestaa 18":n uusi havaintopaikka Rautjärven Haakanalassa. Kahden edellisen yön valvominen + muut harrastukset ja työ verottivat kuitenkin sen verran, että en kyennyt kuin parin tunnin pikasessioon, jona aika sain havaituksi vain Hickson 96:n. Olo oli sen verran karmea, etten pystynyt kurottamaan okulaariin kun taju meinasi mennä. Todella harmillinen takaisku pahaan paikkaan. Taustataivaan kirkkaus vaihteli 21.3:n ja 21.5:n välillä, joten tämän perusteella Haakanala on yhtä pimeä kuin Härskiänsaari. Tosin täällä paras näkymä on idän ja etelän välille. Venäjän puolella kaakossa näkyy jokin valaistu alue, mutta siitä ei ole haittaa. Imatran valosaaste jää luoteen ja lännen suuntaan, jossa on myös näköesteitä. Pimein suunta on koillinen.

26/27 välinen yö oli kiusallinen sumun ja pilvien takia. Taivas oli kauttaaltaan ohuen hunnun peitossa. Tähdet kuitenkin näkyivät ja päätin testata uuden muodon saanutta matkaputkeani taajama olosuhteissa Lakasenpellossa. Imatran kaupunki on tehnyt ensimmäisen järkevän päästöksen vuosikymmeneen ja päättänyt pitää kylien katuvalot pimeänä klo 0-3 välisen ajan. Valojen sammuessa taustataivas pimeni 20.1:stä 20.3:een ja käytännössä havaintopaikalle tuleva suora valosaaste hävisi kokonaan. Optisesti matkaputki toimii hyvin ja kuva on suorastaan kiitettävän tarkka. Erityisesti pidin 21 mm Hyperionin antamasta 1,7 asteen näkökentästä. Testikohteina toimivat Pohjois-Amerikkasumu O-III:n kanssa sekä muutama H400 avonainen Perseuksesta.

Putken tasapainotus on tuottanut paljon vaivaa. Mekaanisesti olen rakentanut deklinaatioakselin mahdollisimman alas, jotta jalusta saadaa matalaksi. Tämän takia putken alapäähän on pitänyt lisätä painoja. Tarkoituksena on, että tarvittava paino löydetään havaintopaikalta, jotta sitä ei tarvitse raahata lentokoneessa. Huomasin kuitenkin, että zeniittiin ja horisonttiin katsottaessa tarvitaan eri määrä painoa, joka aiheutti turhaa säätämistä itse havainnointiin. Kokeilinkin aamulla korvata osan painosta kuminauhalla ja osottautui todella hyväksi ratkaisuksi! Nyt putkeen tarvitaan verrattaen pieni lisäpaino, kun kuminauha lisää vastusta enemmän tai vähemmän lineaarisesti. Tätä en ole vielä testännut pimeässä, mutta päivänvalossa se tuntuu toimiva todella hyvin. Lisäksi nauhan pituudella on helppo säätää sen vaikutusta. Aivan ilman lisäpainoa putki ei toimi, koska se kaatuisi muuten horisonttiin katsottaessa. Putkella on matkustuskunnossa painoa 3.8 kg.

torstai 24. syyskuuta 2009

Deepsky-tapaaminen 2009

Tämän vuotinen Syvä taivas-jaoston tapaaminen pidettiin 18-20.9 Artjärven Tähtikalliolla. Tapahtuman runkona toimi perinteiseen tapaan lyhyet esitelmät ja perinteinen tietokilpailu. vapaan seurustelun ohessa myös saunottiin ja päästiin myös hieman havaitsemaan. Ilman haltija ei toiveista huolimatta suosinut tapahtumaa, sillä selkeää taivasta nähtiin pienissä erissä perjantai-lauantai yönä. Nopeasti liikkuvat pilvet eivät antaneet aikaa kunnon havaintoihin.

Hommasin kansainvälisen tähtitieteen vuoden kunniaksi Galilei-teleskoopin Ursasta. Teleskoopin sai kolmellakymmenellä eurolla omaksi kotipostiin kuljetettuna. Putki toimitetaan osina ja ennen tositoimia se täytyy kasata. Miehisestä ylpeydestä huolimatta kannattaa lukea kasausohjeet ennen kuin alkaa sovittelemaan paloja yhteen. Myös okulaari ja barlow-linssi täytyy kasata linssien oikeaa järjestystä myöden. Asensin putken Artjärvellä linssiputkelle suunniteltuun jalustaan ja pääsin tekemään yhden havainnon pilvien välistä. Kohteeksi valitsin M45:n, koska arvelin sen olevan juuri passeli kohde 50/500 mm linssiputkella. Ensi silmäys yllätti todella positiivisesti! Kohde mahtui lähes kokonaisuudessaan kenttään (25x) ja tähdet olivat mukavan näköisiä. Himmeimmät tähdet olivat luokkaa 10 magnitudia. Valitettavasti pilvet estivät havainnot muista kohteista. Andromedan galaksi, Orionin sumu ja esimerkiksi M13 ovat varmasti katsomisen arvoisia kohteita tälläkin putkella. Seuraavalla kerralla täytyy kokeilla, että millainen näkymä saadaan kun putkeen laitetaan laadukas okulaari.

Sääennusteet lupasivat selkeää heti tapaamisen jälkeiseksi illaksi ja päätinkin jäädä Tähtikalliolle kokeilemaan Astrofoxia, joka on viimeinkin havaintokunnossa. Sain todella hyödyllisen pikaperehdyttämisen putken käyttöön sunnuntai aamuna Jorma Olinilta. Kun ilta ja pimeä koitti osasin suoraviivaisesti laittaa tornin ja putken havaintokuntoon ilman sen suurempaa arpomista. Aloitin havainnot M27:stä, koska se sattui olemaan hyvällä korkeudella etelätaivaalla. Se näkyy jo pienessä etsimessä, joten oikean paikan löytäminen on helppoa. Astrofoxin etsimet olivat todella tarkasti suunnattu ja kohde olikin okulaarissa alta aika yksikön. Käytin 13 mm Baader Hyperionia, joka antaa 280-kertaisen suurennuksen noin 15 kaarisekunnin kentällä. M27 täyttää tällaisella kokoonpanolla lähes koko kentän ja näky onkin lähes uskomaton! Sumun tuttu tiimalasimuoto loistaa poissa olollaan ja sumun isoakseli on kääntynyt 90 astetta verrattuna pienen putken näkymään. Sumun keskiosat ovat käsittämättömän kirkkaat, jopa niin kirkkaat, että hennot yksityiskohdat katovat sumun hohtoon. Päätin kokeilla mitä O-III suodin tekee näkymälle. O-III on juuri oikea suodin tällaiseen kohteeseen. Se korostaa entisestään yksityiskohtien terävyyttä. Syrjäsilmällä näkyvien rakenteiden määrä niin runsas, että niiden piirtäminen on käytännössä mahdotonta. Komeimmat kohdat löytyvät sumun hennoista "siivistä", jotka koostuvat lukuisista kuitumaisista rakenteista. Sumun keskialue suorastaan vaatii suurempaa suurennusta, mutta silloin osa kohteesta jää näkökentän ulkopuolelle. 280x suurennuksella keskialueet ovat kirkasta sumumössöä, jossa pilkahtelee erinäisiä rakenteita riippuen siitä mihin kohtaan katsoo.

M27:n jälkeen siirryin alemmas Vesimieheen ja kompaktiin galaksijoukkoon nimeltä Hickson 88. Kaikki joukon neljä galaksia kuuluvat NGC-luetteloon. NGC 6976 (14.0 mag), NGC 6977 (13.3 mag) ja NGC 6978 (13.3 mag) ovat sen verran kirkkaita, että ovat havaittavissa ainakin 10" kaukoputkella, NGC 6975 (14.8 mag) voi olla sen sijaan haastavampi. Kolme ensinnä mainittua galaksia ovat siistissä jonossa ja vieläpä näennäisessä koko järjestykessä. NGC 6978 on lounais-luode suunnassa pitkulainen kun taas NGC 6976 ja -77 ovat enemmän tai vähemmän pyöreitä. Hieman syrjemmässä oleva NGC 6975 on enemmänkin neulamainen galaksi. Valokuvissa kaikki galaksit näyttäisivät olevan spiraaligalakseja. Käytin tähän joukkoon myös 280x-suurennusta.

Noin viisi astetta länteen ja aste etelään Hickson 88:sta löytyy planetaarinen sumu PK 38-25.1 (14.3 mag), joka tunnetaan myös nimellä Abell 70. Huomasin kohteen sattumalta tietokoneen ruudulta, kun tutkin mitä kohteita olisi edellisen kohteen lähistöllä. Pyrin näin optimoimaan ajan käyttöä ja etsimisen aiheuttamaa tuskaa valitsemalla mahdollisimman läheisiä kohteita. Astrofox olisi osannut etsiä kohteet automaattisesti, mikäli olisi osannut kohdistaa ohjausjärjestelmän oikein. Ohjainkapula kuvitteli olevansa jossain Kassiopeian suunnalla vaikka putki oli suunnattu matalalle etelään. Onneksi kartan, tässä tapauksessa tietokoneen ja SkyMap Pro 10:n, avulla etsiminen onnistui vanhaan malliin manuaalisesti. Huomasin sumun jo 21 mm okulaarin näkökentässä pienenä sumuna. Iskin 7 mm Naglerin fokusointilaitteeseen ja kurkistin jännittyneenä okulaariin. Kuva oli aluksi huomattavan epätarkka, mutta onneksi tämä johtui siitä, että tarkan kuvan alue on eri kohdissa eri okulaareilla. Sain kuin sainkin kuvan tarkennettua fokusointilaitteen ja apupeilin tarkentimen avulla ja Abell 70 ilmestyi näkyviin kauniina renkaana. Jo suorasilmällä katsottuna hieman pohjois-eteläsuunnassa soikean sumun pohjoisreunassa alkoi näkyä kirkastuma, joka oli syrjäsilmällä varsin selkä. Nagler antoi 520x-kertaisen suurennuksen, mutta sumu olisi vaatinut vieläkin enemmän. Valitettavasti noin 22 asteen korkeudella ollut kohde ja kaukoputken keskinkertainen optiikka ei sallinut yhtään suurempaa suurennusta. Kuva oli tälläkin jo varsin epämiellyttävän suttuinen. Laiton UHC-suotimen okulaariin ja sain sumun hieman terävämmäksi. Noin 19 magnitudin keskustähti ei näkynyt, mutta mikäli putki saataisiin toimimaan täydellisesti, ei sekään olisi mikään mahdottomuus. Astrofoxin valtavan valonkeräyskyvyn huomaa parhaiten siitä, että suurellakin suurennuksella taustataivas on huomattavan vaalea ja sisäinen ääni käskee lisäämään suurennusta, vaikka kuvaa ei teräväksi saisikaan.

Pilvet alkoivat vyörymään päälle lännestä ja seuraavaksi ajateltu kohde Hickson 89 jäi näkemättä. Hickson 89 on varsin himmeä rykelmä 15-17 magnitudin galakseja, joten tässä kohteessa Astrofox olisi voinut todistaa kykynsä. Lähinnä olisin halunnut nähdä kuinka ryhmän himmein galaksi, 16.9 magnitudin PGC 66574, erottuu. No ensi kerralla uusi yritys.

Varsinainen havainnointi tällä putkella on varsin nautinnollista. En ole tottunut seurantaan, joten keskittyminen itse kohteeseen välittämättä putken liikuttelusta tuntui varsin luksukselta. M27:ää lukuunottamatta kohteet olivat sen verran matalalla etelätaivaalla, että katselu onnistui suoraan lattialla seisomalla. Korkeammalla olevat kohteet tarvitsevat jakkaran kanssa taiteilua ja aivan korkeimpiin kohteisiin ei edes yletä, koska tornissa ei ollut tarpeeksi korkeita tikkaita (mm. M57 oli tällainen alkuillasta).

Havaintoja:

http://www.deepsky-archive.com/record.php?id=7993
http://www.deepsky-archive.com/record.php?id=7995
http://www.deepsky-archive.com/record.php?id=7996
http://www.deepsky-archive.com/record.php?id=7997

torstai 17. syyskuuta 2009

Havaitsemassa 16/17.9.2009

Huomattavan paljon parempi keli kuin edellisenä yönä. Pilvet hajaantuivat pimeän saapuessa muutamaksi tunniksi, jolloin suuntasin Aniaan. Tehokasta havaintoaikaa kesti aina vajaaseen kahteen saakka. Tämän jälkeen lännestä vyöryi yhtenäisempää pilveä. Melko voimakas tuuli piti kosteuden loitolla eikä minkäänlaista huurreongelmaa esiintynyt. Läpinäkyvyys tuntui lähestulkoon erinomaiselta, mutta pysyin silti tiukasti alkuperäisessä suunnitelmassa ja havaitsin avinaisia joukkoja Nuolesta, Joutsenesta ja Kefeuksesta. Kefeuksen kohteet olivat tasan tarkkaan suoraan päänpäällä, mikä teki seurannasta varsin mielenkiintoista varsinkin kun painavalla okulaarille putkikaan ei tahtonut pysyä tasapainossa. Taustataivas oli kymmenyksen parempi (21.1) kuin edellisenä yönä, seeing 2 ja RJM 6.7 mag.

keskiviikko 16. syyskuuta 2009

Havaitsemassa 15/16.9.2009

15/16.9.2009 jo neljäs selkeä yö putkeen. Harmikseni missasin edelliset erinäisten menojen ja väsymyksen vuoksi. Keli oli kostea jo havaitopaikalle ajaessani ja tavarat hikoilivatkin runsaasti koko yön. Seeing oli myös hieman heikko ja taivas tukkoisen oloinen. Kuitenkin varsin hyvä keli avonaisia ajatellen. Tein yhdeksän havaintoa Joutsen-Sisilisko-Kefeus alueen H400-listan avonaisista. Toki mukaan mahtui myös UGC 11090, joka sattui olemaan kulkureitillä. Havaintoja tiputtelen nettisivuille, kunhan ne aikanaan valmistuvat.

tiistai 15. syyskuuta 2009

Päivitystä 9.9.2009 tulipalloon

Edellisessä postauksessa oleva tulipallo on kuvattu lisäkseni ainakin kahdella kameralla (Timo Kantola ja Jari Tuukkanen). Kantola kertoo Astronetissä seuraavaa:

- Kestoa tuolla Iiron kuvaamalla 9.9.2009 klo 23:41:30 tulipallolla oli 0.83sek.
- Sytty az,217.278,ev,16.812, eli ra,291.992,dec,-5.655
- Ja sammu az,221.511,ev,10.235, eli ra,286.040,dec,-10.704

Esko Lyytinen tietää kertoa samassa keskustelussa, että tulipallo kuuluu September Perseideihin.

Linkki keskusteluun: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4936.15

torstai 10. syyskuuta 2009

Meteorikamerassa vilskettä

9.9.2009 klo 23:40-23:45 osui melko kirkas meteori kameran näkökenttään. Viirun tunnistin meteoriksi sen nopean liikkeen perusteella. Kamera tallensi toiseen kuvaan vain joka toisen framen ja tässä näkyi hyvin kohteen nopea liike. Kuvataajuutena oli 10 fps.



Samana yönä 10. päivän puolella klo 3:40-3:50 välillä meni (todennäköisesti) kaksi satelliittia melko läheltä Kuuta. Viirut näkyivät peräisissä 5 minuutin kuvissa. Pitäisi opetella jäljittämään näitä himmeämpiäkin taivaan vaeltajia. Alla oleva kuva on yhdistelmä näistä.



Lisäksi yön aikana oli tallentunut useita lentokoneita ja himmeämpiä satelliitteja.

EDIT: Pikaisen HeavenSatin asennuksen ja opiskelun jälkeen sain selville, että kirkkaampi viiva on satelliitin AQUA:n tekemä. Himmeämpään viivaan on kaksi ehdokasta: CLOUDSAT ja CALIPSO. Kummatkin ovat HeavenSatin mukaan 6 magnitudin luokkaa, joten vähän epäilyttää, että näin himmeä näkyisi kamerassa...

tiistai 8. syyskuuta 2009

Iridium 23 ja Kuu

Iridium 23 pyyhältää meteorikamerassa -8 magnitudin kirkkaudella ohuen pilven takana Kuuta hipoen. Kamera oli tällä kertaa noin 1,2 km sivussa välähdyksen keskilinjalta.

perjantai 4. syyskuuta 2009

Meteorikameran saldoa

Jälleen jäi meteorikameraan miehekäs viiru. HA:n mukaan ei pitäisi olla mitään merkittävää liikkeellä tuolla suunnalla tähän aikaan (4.9.2009 klo 23:15-23:20). Kuvassa Kuu nousee vasemmalla ja kirkas viiru alalaidassa on Jupiter.

Luetteloiden yhteenveto

Rakentelin aikani kuluksi listausta mitä on havaittu mistäkin yleisesti käytössä olevasta luettelosta. Luettelot ja havainnot on koottu osoitteeseen: http://personal.inet.fi/surf/deepsky/Catalogues.htm

Listoista näkyy hyvin se, että varsinaista suunnitelmallisuutta ei juurikaan ole ollut. Havaintoja löytyy suuri läjä esim. +15 mag galakseista, mutta sellaiset kohteet kuten M37 ja NGC 7000 on edelleen havaitsematta (piirros puuttuu). Tässä onkin työtä muutamaksi vuodeksi havaita ns. peruskohteet kunnolla. Lisäksi monet vanhemmista havainnoista on sen verran kelvottoman näköisiä, että niitä täytyy havaita uudestaan.

torstai 3. syyskuuta 2009

Satelliitti vai meteori?

Meteorikameraan jäi 3.9.2009 klo 1:55-2:00 kuvan mukainen viiru. Heavens-Aboven mukaan kyseisellä aikavälillä ei olisi kirkkaita satelliittejä kuva-alueella. Voisiko olla meteori? Näyttää vain turhan symmetriseltä...

keskiviikko 2. syyskuuta 2009

-8 mag Iridium 64 meteorikamerassa


Meteorikameran kuvaan osui -8 magnitudin Iridium 64 2.9.2009 klo 1:30-1:35. Kamera oli välähdyksen keskilinjalta ainoastaan 300 m sivussa. Sama Iridium osui kameraan myös 16.8.2009, jolloin kirkkautta oli - 5 magnitudia.

lauantai 29. elokuuta 2009

H400:n tilanne

H400:n kohteista on havaittu (=havaintopiirros olemassa) tällä hetkellä 204 kohdetta eli hieman yli puolessa välissä ollaan. Lisäksi olen vuosien saatossa merkinnyt 42 kohdetta nähdyksi, näistä ei ole esittää havaintoa eikä näitä siis lasketa. Havaitsemattomat kohteet voi karkeasti jakaa kahteen ryhmään: avonaiset joukot ja kevättaivaan galaksit. Syy tähän on selkeä, en ole oikein koskaan innostunut avonaisista joukoista ja kevättaivaalla on järjetön määrä muitakin galakseja. Sen sijaan Suomessa aina horisontin alapuolelle jäävät kohteet on havaittu melko kattavasti, kiitos Kanarian reissujen! Muutamat alataivaan puuttuvat kohteet kuittaan vuodenvaihteen Australian reissulla. Kevätkausi meneekin sitten galaksien kimpussa, jotka ovat muutenkin suosikkejani.

keskiviikko 26. elokuuta 2009

Havaintokausi 2009-2010 avattu

Havaintokausi 2009-2010 pyörähti käyntiin 19/20.8 välisenä yönä Pirkkalan Aniassa 12" putken kanssa. Aloitin viime keväänä käymään läpi H400 Stephen O'Mearan kirjan innoittamana. Kirja on jäsennelty havainoöihin, joille jokaiselle on valmiiksi katsottuna noin 6 kohdetta. Omalta kohdaltani noin puolet H400-listan kohteista on vielä havaitsematta, joten työtä riittää pariksi havaintokaudeksi.

Selkeiden öiden myötä pääsin avamaan kauden myös kotikotona olevalla 18" putkella. 22/23.8 yö oli taustataivaan tummuuden suhteen pimein yö, missä olen ollut SQM-laitteen kanssa. Taivaan tummuus ylsi 21.5 mag/sqrrsec arvoon, kun se oli Aniassa vain 20.9. H400 listaa käyn läpi puoliteholla, kun olen suuren putken ääressä. Listan kohteet ovat sen verran kirkkaita ja helppoja, että niitä kannattaa havaita Aniassa, kun taas 18" havaintoajan voi käyttää johonkin hieman haastavampaan.

23/24.8 oli myös alkuyön osalta selkeä ja teinkin illan suussa pitemmän aikaa mietinnässä olevan tempun ja siirsin 18" putken Ruokolahden Härskiänsaaresta mummon konekuuriin Rautjärven Haakanalaan. Tämä siirto avaa tälle putkelle aivan uudet näkymät. Härskiänsaaressa eteläinen taivas on pahasti puoiden takana ja kaikki paikalle pääsevä valosaaste niin Imatralta, Joutsenosta kuin Lappeenrannastakin on juuri etelän suunnalla. Nyt uudella havaintopaikalla on horisontti näkymä etelään ja pahin valosaaste lännessä. Itä- ja etelä pupolella on Venäjän raja eikä siellä tunnetusti ole aivan rajan pinnassa valaistusta. Harmittavasti taivas meni heti alkuyöstä enemmän tai vähemmän pilveen, joten en saanut kunnon ensikosketusta uuteen havaintopaikkaan, mutta ei se huonompi ole kuin edellinen. Putkea säilytän suuressa, maatalouskoneiden säilytykseen tehdyssä varastossa, jossa on kaksi koko seinän avaavaa liukuovea. Tuulen tuivertaessa pystyn havaitsemaan etelätaivaalle suoraan varastosta, joka toimiikin kätevästi samalla "tähtitornina".

24/25.8 oli jälleen mahtava yö. Olin Riku Henrikksonin kanssa havaitsemassa Aniassa taustataivaan ollessa 21,1:n kieppeilla. Keli oli kahteen saakka erittäin hyvä, sillä ei ollut tuulta eikä kosteutta! Kahden kieppeissä alkoi sitten ensimmäiset paikat huurtua.

tiistai 25. elokuuta 2009

Testi

Testataan miten blogi toimii. Tänne olisi tarkoitus kirjoitella ds-harrastukseen liittyviä juttuja.